28 joulukuuta 2012

JOULUN TUNNELMIA


 Joulun tunnelmaa illan pimetessä.
Illat ovat tummia, kuvat ovat tummia, mutta tunnelmallisia:)


 Viritin joulutähden alle tämän mystisen laudan, josta pidän kovasti:
se löytyi talomme remonttissa oviaukkoa siirtäessä yläkarmin alta...
mikähän se lie ollut ja mitä tekstit tarkoittavat? 
Kirjoitus on ilmeisesti hiilellä tehty tai ainakin siinä tahrii itsensä.



 Löysimme tänä vuonna hienon joulukuusen.
Se on mieheni mielestä aivan juoppo! 
Toistakymmentä litraa juonut vettä jo muutamassa päivässä.  
Viitaten viherkasvieni ikään, on kuusen kastaminen meidän perheessä 
100% varmuudella oltava jonkun muun kuin minun vastuullani.
Muuten ensi viikolla joulukuusemme jättää sisälle kaikki neulasensa.



Vanha pellavaliina on saanut toisen elämän,
se kelpaa vielä peittämään ruman joulukuusenjalan.


Missä on joulun perinteinen punainen väri?
Pieni ripaus löytyy eteisestä, vähän verhosta ja yksi tyyny.
Ja kaikki muu punainen jäikin tänä vuonna vinttiin.
Tämä riittää!
Nautitaan vielä joitakin päiviä joulun tunnelmista.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Jhn

15 joulukuuta 2012

JUHLIEN JÄLKEEN



Konepesu kielletty! No sepä ei minua haittaa.  
Kun meillä istutaan iltaa ystävien kanssa ja syödään hyvin,
käsin tiskaus sen jälkeen ei tuota minulle ongelmia. 
Rautapäiset ottimet eivät pidä tiskikoneesta, ja kuohuviinilasit 
todennäköisesti eivät puhdistuisi kunnolla, jos kestäisivätkään?

Aamunhetki yksin, muut nukkuvat, kaupunkikin nukkuu vielä.
Illan keskustelujen pohdiskelua, hiljaisuutta, kiireettömyyttä.
Astioiden  kuivaamista käsin.

Tästä tulikin mieleen asia, jota minulta kysyttiin jokin aika sitten: keräiletkö sinä jotain?
Piti oikein miettiä...no ainakin keittiöpyyhkeitä.  
Tai enhän minä niitä keräile, mutta ostoskassistani löytyy aina pellava- tai puuvillapyyhkeitä.  
Pyyhepinot ovat minun heikkouteni 
(kirjoittelen ja kuvaan niitä joskus myöhemmin). 
Tällä hetkellä  käytössä on pino, jossa on valkoista, mustaa ja pellavanväriä.  
Ehkä ensi viikonlopuksi otan käyttööni punasävyisen pyyhepinon?


 Kun vielä sytytän tulet, niin aamun hetki on täydellinen.
Nyt tämä kyllä kuullostaa haaveelta, koska huomenna sunnuntaina on työpäivä,
eikä tänään ole ystäviä vieraina. Ei onneksi tarvitse kovin aikaisin herätä:)

 Kaunis Suomen siniristilippu

Yksi tärkeä asia oli unontua Itsenäisyyspäivätraditiostamme.
Se on ehdottomasti poikamme 3-vuotiaana tekemä lippunauha.
Se otetaan esille joka vuosi.


 Voiko kauniimpaa olla?!


08 joulukuuta 2012

HERKKUHETKIÄ YSTÄVIEN KANSSA


Vietimme kahden ystäväperheen kanssa itsenäisyyspäivää.
Alkupalaksi meille loihdittiin etanoita valkosipuli-yrttikastikkella.
Ennakkoluulot karisivat niiltäkin, joille etanat olivat ensituttavuus.
Siis niin maukasta!  
Ja kokonaiselämys oli täydellinen kauniin kattauksen, kynttilöiden, 
kiireettömyyden ja loistavan seuran vuoksi.
Fondue-ruokaa saa todella harvoin, ja haasteelliseksi sen teki kun syöjiä oli 10.
Jarno ja Tiia kulinaristikonkareina olivat valmistautuneet kahdella fondue-padalla eli ei hätää.
Nautaa, sikaa, sieniä, maissia, suolakurkkua, paprikaa, kapriksia... herkkuja kypsennettiin 
haarukkatikuissa lihaliemessa. Ja kaiken lisäksi lihaliemi oli itse tehtyä, yli 10 tuntia keitetty!
Ja huomaa tarjoiluastiat -kaikki tietenkin Suomalaista Aaltoa.

Illan keskusteluissa aina huomaamme pohtivamme Suomen kieltä.
Teimme sen jälleen ja sehän sopii hyvin itsenäisyyspäivänä: vaasin ja ruukun ero piti selittää miehille, 
vieteri ja vaijeri piti tarkentaa naisille, valokeila vai valokiila...

Ruoan hieman laskeuduttua koimme uuden elämyksen siirtyessämme pihasaunaan.
Oli satanut lunta. Saunan täydellinen tunnelma: musta-valkoinen, mutta lämmin. 
Kertalämmitteisen saunan mustat seinät ja lauteet, sinkkivadit ja 
juuri oikealla tavalla tehdy lauteet, liuskekivilattia. 
Aito vanhanajan tunnelma, mutta silti niin moderni.  
Kuvaustaitoni ei osannut tallentaa niitä -koettakaa vaan kuvitella!

 Me naiset nautimme saunakamarin tunnelmasta ja miehet lilluivat paljussa! 
Lumihangessa pyörimässä kävi useitakin uroita.


Suklaaputous! 
Siis miten ollaan eletty ilman:)
Turhamainen, mutta niin ihanaa yhteistä puuhaa ja mitä herkkua.
Kaloreista viis, söimmehän me pääosin hedelmää.
Oman osuuteni hoidin takuulla. Tänään olikin nälkä vasta iltapäivällä viideltä.


Näiden kolmen perheen kohtaamisesta on erikoista se, että perheiden nuoriso haluaa olla aina mukana, vaikka ikäistäänkin seuraa heillä olisi. Me vanhemmat olemme siitä niin onnellisia.
 Illan hovimestarille Aleksille kiitos narikkapalveluista ja erityisesti alkupalojen leipätarjoilusta.
Ja vierailija -Julialle pikaista paranemista!


Tässä kodissa jo sisääntulo vakuuttaa!

Kiitos kokonaiselämyksellisestä illasta
kaikkien meidän vierailijoiden puolesta!