20 syyskuuta 2014

62 KIRJAA IKKUNALLA

Nro 49: 20.9.2014



Kun sitä jotain saa päähänsä,
on se sitten  myös kokeiltava!


 Tein aivan innoissani meille kirjoista "salusiinit".
Olimme usein puhuneet, että olisivatpa ikkunoiden alareunat
20 cm ylempänä, silloin näkymä sohvalta kadulle 
saisi juuri sopivan suojan. 

Nyt meillä on siis romaaneja,
elämänkertoja, historiaa...suojaverhoina.


Halusin kirjojen olevat kuitenkin yksivärisiä.


 Etsin mattapintaista valkoista paperia,
ja kuinka ollakkaan paras tähän tarkoitukseen löytämäni oli
 Dunin kertakäyttökaitaliinaksi tarkoitettu 40cm leveä rulla.
Kiinnitin suorat kirjan kannen korkuiset suikaleet kirjojen päälle
paperiteipilla, joka olikin ihana uusi tuttavuus
 ( ostopaikka molemmille  Rauman Tehopakkaus )


Kirjat ovat suosikkihuoneessani, kirjastossa.
Koko seinän peittävä kirjahylly on kooltaan 5,5m x 3,4 m.
Se oli pitkäaikaisen haaveeni toteutuma.
Kuva on valitettavan rakeinen, kun kuvasin sen nyt illalla pimeässä....
koska tämän kirjoittamiselle tuli juuri nyt oikea hetki, 
enkä malttanut odottaa aamuun.



Päädyin mieheni pyynnöstä kirjoittamaan
niihin kirjan nimen tai osan siitä.
Ensin ajattelin niiden jäävän valkoiseksi,
mutta kyllä niihin nimet tuli.


Käsialaa koetin muuttaa jokaiseen hieman erilaiseksi.
Ovathan kirjakin erilaisia.
Osa päällystetyistä kirjoista oli
vanhempieni vanhasta kodista, osa omasta kirjahyllystä 
sekä SPR.n kirpputorilta.  
Iso kassillinen kirjoja 28,-


Saatoin olla kumma näky kirjojen joukossa, 
sillä kuljin metrimitta kädessäni.  
Hyvä kirjan valintaperuste? 
Muutamia kirjoja otin kyllä sisällönkin perusteella.


Ikkunalaudalla oli 19 cm tilaa.
Kirjastostamme ei siis aiemmin löytynyt esim
 J.F Paasikiven tai Marl Marxin elämänkertaa 
eikä Emännän kirjaakaan.
Mutta nyt löytyy.


Päällystelin kirjoja samalla kun katselin
Vain Elämää ohjelmaa ja sattuipa näin:
yksi kirjoista oli Veikko Huovisen Pronttosaurus...se oli kädessäni 
5 minuttia sen jälkeen kuin Toni Virtanen esitti sen Loirille.
Mikä sattuma, olimme aivan hämillämme!
En edes tiennyt sellaista kirjaa olevankaan, 
nyt se oli kädessäni ja laulu soi päässäni.
Kyllä me sitä sitten päivittelimme...
(laulun nimi kirjoitetaan kylläkin B:llä, kirja P:llä).

Jäävätkö kirjat ikkunalle?
Pitäisikö käydä ulkoakin katsomassa miltä näyttävät?

Sulattelen niitä vielä hieman, mutta toistaiseksi jäävät.


Tässä vielä muutama kuva huoneesta.
Vuonna 1908 rakennettu muuri on horminkorjauksen
jälkeen jälleen käytössä. 
Nurkassa tikkaat joista kerroin vuonna 2012 marraskuussa.


Perheemme on kuvakollaasissa
suojelusenkelien kanssa seinällä.

Tämä kuva onkin ollut useasti esillä vaikka missä.
Nämä kaksi viimeistä onnistunutta huonekuvaa on ottanut
Minnukka, tuttu blogista Ripaus kardemummaa.
Kiitos sinulle vielä kerran:)


Laitanpa tähän vielä huoneen tulevasta muutoksesta.
Tämä Harri Koskisen keinuva ja pyörivä musta nahkainen K-tuoli
sopii mielestäni täydellisesti muurin ja kirjahyllyn väliin.
Se ei vaan ole siinä.

Vielä.