Nro 46: 4.8.2014
ENNEN JÄLKEEN
Vanha kansa kertoo aina tarinoita meren voimasta.
Ja me kokemattomammat emme sitä usko ennen omia kokemuksia.
Mökin rannassa on ollut yli 10 vuotta kahden kallion valissä
lautarakenteinen terassinpohja pöytäryhmälle.
Sen kokoaminen ja kasaaminen joka kevät ja syksy on melkoinen puuha.
Viime vuosina olemme ottaneet sen riskin,
että hajotkoon jos tulee kova talvi. Ja onhan niitä tullut.
Tänä keväänä se oli palasina pitkin rantaa,
muutama vuosi sitten se löytyi keväällä naapurin laiturin päältä.
Tässä valmis uusi terassi uudessa paikassa,
vanhoista laudoista koottu teelmyksemme.
Teimme sen mieheni kanssa toukokuun lämpimien päivien iltoina.
Yhtään uutta lautaa emme tarvinneet.
Siinä on vanhan terassin parhaat laudat sekä
saunan vanhat rappulaudat.
Terassin taakse löimme kolme "kakkosnelosta",
niiden väliin pingotin ulos tarkoitetun
markiisikankaan tyyppisen homesuojatun kankaan.
Kangas on mustanharmaa (kuvissa se kiiltää kummasti).
Näky oli tosiaan ennen aloitusta lohduton talven jäljiltä.
Tässä vanhoja paloja on jo koottu osittain uuteen paikkaan.
Toivomme uuden paikan, tämän "ankkuroinnin" sekä
kulman ison kiven pitävän terassin paikoillaan seuraavat talvet.
Kaadoimme uudelta paikalta puita ja vieritimme isoja kiviä pois tieltä.
Hakkasimme puun juuria poikki, pohjalle levitimme juurimattoa.
Mukavaa kevätpuuhaa, jossa näkee kätensä jäljet heti!
Ensimmäisenä iltana meri oli tyyni,
kannoimme terassille vanhat 80-luvulta lähtien
loistavasti palvelleet tuolit.
Niitä merituulet ovat paiskineet alas laiturilta useita kertoja,
Lukuisia kertoja niitä on korjattu ja petsattu.
Niistä ei voi vielä luopua, ovat niin hyvät istua!
Kuvassa vasemmalla vielä pohdiskelua terassin muodosta,
tätä terassia suunniteltiin vasta tekovaiheessa.
Liuskekiviä löytyi tontilta muutamia ja muutama ostettiin lisää.
Liuskekivet yhdistävät nyt uuden terassin ja saunan rappuset.
Reitti uimasta saunaan voi käydä tästä.
Kaadettujen mäntyjen rungoista teimme jakkaroita terassille.
Kuoriraudalla sain niistä kuoret pois, päivän kuivaus ja
valkoista Vinhaa päälle.
Saa nähdä miltä näyttävät ensi keväänä?
Nuotiopaikan kelopölkyt maalasin mustalla Vinhalla,
niiden uskon säilyvän hyvänä usean vuoden.
Kesä on tähän saakka ollut hieno,
on paleltu ja hikoiltu, laiskoteltu ja kestitetty vieraita.
Ja saunottu ja saunottu ja vielä kerran saunottu!
Huomenna kutsuu jo työ.
Töihinkin on nyt mukava mennä.
Ja kaunis kesä jatkuu.
Näihin auringonlasku- ja kuutamokuviin
päätän tänään turinani!
Jhn
