26 syyskuuta 2012

LIPASTOLÖYTÖ


Lipastolöydön tie ja tarina kotiimme:

Miten usein näkymä keittiö-ruokatilassa tarttuikaan silmiini...kunnes se rupesi ihan ärsyttämään! Yhtenä ansaittuna vapaapäivänäni kuitenkin hoksasin miten ratkaista pitkän seinän kalustaminen: yhden kalusteen kuuluukin oll tumma. Vaaleiden kalusteiden joukossa.

Selailin läpi niiden kalustesarjojen valikoimat joista pidän ja etsin oikeaa
mitoitusta, turhaan. Siis kirpparille pitkästä aikaa. Ja siellä se odotti minua:)
Rumasti ootrattu laatikosto, joka halusi muuttaa meille. Molempien unelma toteutui.

Ei muuta kuin vetimet pois, pinnan hionta, tunnissa kuivuva (välttämätön hätäiselle luonteelleni) pohjamaali ja pintaan melko himmeä maali (kiiltoaste 20) värisävynä hiilenmusta/harmaa. Yön yli sain juuri nukuttua, kun viimeisenä silmäyksenä kävin vielä autotallissa ihailemassa uutta aarrettani.Aamulla kannettiin lipasto sisään. Ruuvasin lasinupit keventämään ja tuomaan hieman särmää. 

Se on siinä! 
Kuten Mertarannan legendaariset sanat kuuluvat:):):)


1 kommentti:

Tarja Väre kirjoitti...

Enpä muista tuota entistä vaihtoehtoa, enkä olisi sitä huonona pitänyt - mutta nyt kun omin silmin näkee, mitä uusi lipasto tekee tilalle - niin napakka valinta!

Hauskaa tämä päästä ajatuksiisi, unelmiisi, hetkiisi muualla kuin missä normaalisti tapaamme.